Konsan Kartano

Näytelmä ”Taivas, maa ja maitohorsmat” herättää henkiin 1800-luvun ja 1900-luvun tapahtumia Turun Raunistulassa Konsan tilalla. Näytelmän pohjaksi on tehty historian tutkimusta ja käytetty hyväksi Ulla Paaskunnan tekemää sukututkimusta.

Tietojen keräämiseksi on haastateltu paikallisia ihmisiä, jotka ovat tunteneet Serafia Konsan (1869-1960), joka hallinnoi tilaa yli 50 vuotta. Hän oli Hamaron rusthollitilan nuorin lapsi, joka oli uuden perintökaaren mukaisesti saanut perintöosuutensa lapsuudentilastaan ja sijoitti varansa Konsan tilaan. Tilan isäntä Kustaa Konsa ja Serafia on vihitty kesällä 1892 ja yhteiselo alkaa sekä onnellisesti että onnettomasti.

Kaksinäytöksinen näytelmä alkaa, kun Serafia tulee tilalle.

Barkerin tehtaat ovat tuoneet Konsan maille runsaasti maavuokralaisia taksvärkkitöihin, mutta myös ongelmia.

Vuosisadan vaihtuessa punaiset poliittiset liikkeet saavat vahvan jalansijan Raunistulassa. Turku ei halua Raunistulaa osaksi omaa kaupunkiaan poliittisten levottomuuksien pelossa. Maarian isännät eivät taas ole kiinnostuneita Raunistulan taajamaväkialueesta, eivätkä ymmärrä sen alueen ongelmista mitään.

Tämän keskellä Serafia taiteilee arkista elämäänsä. Hänen toinen miehensä Antti Palsala on ollut myös kunnalliskokouksen jäsen ja siten hyvin kiinnostunut politiikasta.

Serafia Konsalle syntyy yksi tytär Lyyli, josta koulutetaan käsityönopettaja. Äidin ja tyttären suhde kuvastaa ajan tapahtumia, kun naiset menevät kouluun, itsenäistyvät ja saavat sekä äänioikeuden että vaalikelpoisuuden vuonna 1906.

Vakaasti Jumalaan tukeutuvaa Serafiaa koetellaan myös tässä asiassa. Elämä ei mene ilman surua eikä ilman uhrauksia. Serafiaan kuitenkin luotetaan ja näytelmässäkin ovat mukana tilan monet uskolliset palkolliset, mutta pihalle tunkeutuu ainakin juhlissa myös paikalliset juopot ja kylähullut.

Arjesta ja juhlasta, iloista ja suruista syntyi Serafia Konsan huima elämä Raunistulassa ja nyt kaikilla on mahdollisuus nähdä se alkuperäisessä miljöössään. Konsan perinne- ja kulttuuriyhdistys on tuottanut näytelmän historiallisesti arvokkaaseen, suojeltuun pihapiiriin, Konsan Kartanoon.

Tervetuloa matkalle historiaan!

Takaisin Konsan Kartanon etusivulle

Kesäteatteria Konsan Kartanolla
		Liisa Heimo-Vuorimaa: Taivas, maa ja maitohorsmat Näytelmä Serafia Konsan elämästä 1800- ja 1900-luvulla alkuperäisessä miljöössään. Ensi-ilta torstaina 25.5. klo 15.00. Muut näytökset: sunnuntai 4.6. klo 19.00 keskiviikko 7.6. klo 19.00 lauantai 10.6. klo 19.00 sunnuntai 11.6. klo 19.00 keskiviikko 14.6. klo 19.00 lauantai 17.6. klo 19.00 sunnuntai 18.6. klo 19.00 tiistai 20.6. klo 19.00 Liput 10 euroa (eläkeläiset, opiskelijat ja lapset 8 euroa) Kaksinäytöksinen, puolen tunnin väliaika, jolloin myynnissä mehua 50 sentillä, kahvia, yrttiteetä ja itse leivottuja pullia eurolla sekä Konsapurilaisia härkäpapupihveillä, kaaliraasteella ja taivaallisella salaatinkastikkeella kahdella eurolla. Ennakkovaraukset näytöksiin (02) 250 3636.
	Näytelmä ”Taivas, maa ja maitohorsmat” herättää henkiin 1800-luvun ja 1900-luvun tapahtumia Turun Raunistulassa Konsan tilalla. Näytelmän pohjaksi on tehty historian tutkimusta ja käytetty hyväksi Ulla Paaskunnan tekemää sukututkimusta. Tietojen keräämiseksi on haastateltu paikallisia ihmisiä, jotka ovat tunteneet Serafia Konsan (1869-1960), joka hallinnoi tilaa yli 50 vuotta. Hän oli Hamaron rusthollitilan nuorin lapsi, joka oli uuden perintökaaren mukaisesti saanut perintöosuutensa lapsuudentilastaan ja sijoitti varansa Konsan tilaan. Tilan isäntä Kustaa Konsa ja Serafia on vihitty kesällä 1892 ja yhteiselo alkaa sekä onnellisesti että onnettomasti. Kaksinäytöksinen näytelmä alkaa, kun Serafia tulee tilalle. Barkerin tehtaat ovat tuoneet Konsan maille runsaasti maavuokralaisia taksvärkkitöihin, mutta myös ongelmia. Vuosisadan vaihtuessa punaiset poliittiset liikkeet saavat vahvan jalansijan Raunistulassa. Turku ei halua Raunistulaa osaksi omaa kaupunkiaan poliittisten levottomuuksien pelossa. Maarian isännät eivät taas ole kiinnostuneita Raunistulan taajamaväkialueesta, eivätkä ymmärrä sen alueen ongelmista mitään. Tämän keskellä Serafia taiteilee arkista elämäänsä. Hänen toinen miehensä Antti Palsala on ollut myös kunnalliskokouksen jäsen ja siten hyvin kiinnostunut politiikasta. Serafia Konsalle syntyy yksi tytär Lyyli, josta koulutetaan käsityönopettaja. Äidin ja tyttären suhde kuvastaa ajan tapahtumia, kun naiset menevät kouluun, itsenäistyvät ja saavat sekä äänioikeuden että vaalikelpoisuuden vuonna 1906. Vakaasti Jumalaan tukeutuvaa Serafiaa koetellaan myös tässä asiassa. Elämä ei mene ilman surua eikä ilman uhrauksia. Serafiaan kuitenkin luotetaan ja näytelmässäkin ovat mukana tilan monet uskolliset palkolliset, mutta pihalle tunkeutuu ainakin juhlissa myös paikalliset juopot ja kylähullut. Arjesta ja juhlasta, iloista ja suruista syntyi Serafia Konsan huima elämä Raunistulassa ja nyt kaikilla on mahdollisuus nähdä se alkuperäisessä miljöössään. Konsan perinne- ja kulttuuriyhdistys on tuottanut näytelmän historiallisesti arvokkaaseen, suojeltuun pihapiiriin, Konsan Kartanoon. Tervetuloa matkalle historiaan! Takaisin Konsan Kartanon etusivulle	Serafia Kustaa